Tekijänoikeudet
Digitalisoitunut yhteiskunta on täynnä tekijänoikeudellisia kysymyksiä. Millä edellytyksillä voimme käyttää tätä kuvaa nettisivuillamme tai tiettyä tietokoneohjelmaa osana yrityksemme ERP-järjestelmää? Saammeko yhdistää yrityksemme verkkopalveluun dataa avoimesta tietokannasta? Onko työni tulos tekijänoikeudella suojattu ja mitä se käytännössä tarkoittaa? Kun teos syntyy työsuhteessa, kenelle tekijänoikeus kuuluu? Mitä voin tehdä, jos tekijänoikeuttani on loukattu?
Tekijänoikeus kuuluu ns. immateriaalioikeuksiin. Immateriaalioikeuden kohde on huomattavasti vaikeampi hahmottaa kuin tavanomaisen omistusoikeuden kohde. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että immateriaalioikeuden kohde on abstrakti: siinä missä perinteinen omistusoikeus kattaa vain tietyn konkreettisen esineen, immateriaalioikeus kattaa lähtökohtaisesti kaikki alkuperäisen teoksen kanssa riittävän samankaltaiset objektit. Usein immateriaalioikeuksien ymmärtäminen on haastavaa myös kohteen teknisen luonteen vuoksi.
Abstraktiin tai tekniseen kohteeseen liittyvä juridinen argumentaatio on lakimiehellekin vaikeaa, tai jopa mahdotonta, ellei hän ymmärrä näiden alueiden erityispiirteitä. Lakiasiaintoimisto Oikeushovin erityisosaaminen kattaa perinpohjaisesti molemmat: Loogisen osaamisemme ansiosta hahmotamme täsmällisesti abstraktin kohteen ominaisuudet ja pystymme rakentamaan vahvimman mahdollisen argumentaation. Informaatioteknisen osaamisemme ansiosta meillä on valmiudet ymmärtää haastavatkin tekniset kysymykset.
Mitä ovat tekijänoikeudet?
Tekijänoikeudella tarkoitetaan joukkoa laissa määriteltyjä, luovan työn tekijälle kuuluvia yksinoikeuksia. Näiden yksinoikeuksien tarkoituksena on suojata luovaan työhön liittyviä taloudellisia ja moraalisia intressejä.
Yksinoikeudet määrätä teoksen kopioinnista ja teoksen saattamisesta yleisön saataviin suojaavat tekijän taloudellisia intressejä. Moraalisia intressejä puolestaan suojaavat velvoite ilmoittaa tekijän nimi teosta käytettäessä, kielto muuttaa teosta tekijää loukkaavalla tavalla ja kielto saattaa teos yleisön saataviin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä. Nämä oikeudet ovat voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän kuolinvuodesta, tai yhteisteoksen tapauksessa viimeiseksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta.
Tekijänoikeuden syntyminen edellyttää, että luovan työn tulos on riittävän omaperäinen ja itsenäinen. Tätä kriteeriä kutsutaan teoskynnykseksi. Laatu tai taiteelliset kriteerit eivät ole oleellisia teoskynnyksen ylittymisessä, kunhan kyseessä on luovan kirjallisen tai taiteellisen työn tulos. Kirjallisena teoksena pidetään myös esimerkiksi karttaa, selittävää piirustusta ja tietokoneohjelmaa.
Mitä ovat lähioikeudet?
Lähioikeudet ovat tekijänoikeuslain 5 luvussa lueteltuihin kohteisiin liittyviä oikeuksia, jotka eivät edellytä teoskynnyksen ylittymistä. Näitä kohteita ovat esittävän taiteilijan esitys, ääni- ja elokuvatallenne, radio- ja TV-lähetys, luettelo, taulukko ja tietokanta, valokuva sekä ulkomainen sanomalehtitiedotus. Lähioikeudet muistuttavat useissa tapauksissa tekijänoikeutta mutta ovat sitä suppeampia.
Esimerkiksi teoksen esitystä ei saa ilman esittävän taiteilijan suostumusta saattaa yleisön saataviin, eikä tallentaa laitteelle, jolla se voidaan toisintaa. Äänitallennetta ei saa ilman esittäjän suostumusta esittää julkisesti, saattaa yleisön saataviin eikä siirtää laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa, ennen kuin 50 vuotta on kulunut esitysvuodesta. Jos äänitallenne saatetaan laillisesti yleisön saataviin ennen suoja-ajan päättymistä, oikeus on voimassa vielä 70 vuotta siitä vuodesta, jona tämä tapahtui. Äänitteen tuottajalla on esittäjän ohella äänitallenteeseen vastaava oikeus.
Lähioikeus ei sulje pois varsinaista tekijänoikeutta teoskynnyksen ylittyessä.